Hänen haaveensa 
olivat sanat rakkaudesta, 
niitä hän odotti.
Pois mennyt oli hän kenestä  uneksi,
 ei löytänyt ainoataan.
Synkkien muurien takaa
 katsoi hän vapauteen,
 Toivoi olevansa kotka ,
 joka levittää siipensä
 kattojen ylle.
 Poistuu ylväänä kun tuntee
sydämen olevan tulessa.
kaipaavan valon energiaa
itseensä
Selite: 
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi






Kommentit
Joskus voi olla kaltereiden takana
..ain toivo nostaa ilmoihin,
sen pienen vangin murheest' siin -
kun pitää kiinni valost' vaan
ja luottaa syömmens' sanomaan...
Kaunista, odottavaa ja ennenkaikkea toiveikasta! *kiitokseni*
Sivut