Liikaa pyörii tässä
pienessä päässä
ajatuksia, joista ei halua puhua,
kysymyksiä, joihin ei halua vastausta.
Entä jos kaikki hyvä onkin harhaa?
Jos vain kaikki kaunis katoaa?
Miksi aina se
mitä haluaa saavuttaa
on niin kovin vaikeaa?
Pelko riittämättömyyden tunteesta,
ettei joskus enää kelpaakaan.
Pelko pettymyksestä,
tieto ettei mikään kestä ikuisesti.
Särkyneiden sydämien pelko,
mutta miten rikkoa jo valmiiksi rikkinäistä?
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hieno runo, hyvää pohdintaa.
Pelolle ei kannata koskaan antaa valtaa, ainoastaan rakkaudelle.
Näin yritän aina itselleni vakuuttaa ja muille myös.
Onnea ja menestystä!