Rakkauden patologia
olen viime aikoina miettinyt
yhtä kummaa yksityiskohtaa
miksi uhmata kohtaloa
silloinkin kun kaikki omat nyanssit
ovat vain kalteva pinta kohti kadotusta
tai miksi antaa kallis lahja tyttöystävälleen
jossa on omat ja toisen naisen nimikirjaimet
eikö se ala lähennellä jo puhdasta patologiaa
katselen sinua sormieni lomitse ja arvuuttelen
eikö se ole vähän kuin valapatto,
kultainen kahle tai kihlojen väärä kaiverrus
meriveden tarjoamista janoavalle
sinulla on aina ollut erikoinen tapa
piilottaa myrkky sovinnon- ja voitonmaljoihin
en vieläkään osaa päättää onko se kaikki
jollain määrittämättömällä tavalla romanttista
perverssiä vai vaan loputtoman surullista
ostetut lojaliteetit ja
kiitollisuuden kultaiset häkit
todellinen karhunpalvelus
kaikkien kadotettujen mahdollisuuksien kai’ut
eikö se todista kaikki sanani oikeaksi
pelottaako sinua tosiaan niin paljon
vanheta yksin
onneksi minun tarvitsee kävellä
vain omissa kengissäni
mieluiten kokonaan ilman
vakuuttelen itselleni että
antaisin kaiken olla sillä sekunnilla
jos —
katoaisin heimorumpujen kumuun
yö olisi ainoa todistajani
sen sijaan herään aamuöiden hämärässä lauluusi joka haihtuu kun avaan silmäni
se on hiljainen kysymys
vastaantulijan katseessa
kuin hengittävä kudos ympärilläni
merkitysten, muistojen ja myyttien verkko
kaikesta mitä on ja ei ole
sillä ei ole mitään väliä kuinka monta rakastajaa minulla on jonossa ovella
se puskee aina läpi
kuin radiosignaali jota en saa hiljennettyä
ja huomaamattani
huomaan taas
hyräileväni sen tahtiin
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit