Huurteista rautaa

Runoilija arlette

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> arlette kuva
♥
nainen
Julkaistu:
17
Liittynyt: 5.5.2014
Viimeksi paikalla: 30.10.2026 21:35

Asuinpaikka: -
Syntymäpäivä:
-


Sadepisarat

kuusikon neulasista

eivät ehtineet

kuivua, kun jo sumu

kohosi syksyn iltaan.


Jakuren







Kommenttien kautta syntyy yhteys lukijan ja runoilijan välillä, yhteyden kautta läsnäolo. Kiitos läsnäolosta.


Runokirjani  "Appelsiineja ja rapisevia Lehtiä",  WWW.mediapinta.fi


 
Suosittelen:
 


Ihollani pohjoisen tuuli

kylmän terävä piiska

mutta huulesi kuumat

suudelmasi metallin maku

ja veren


Kuin lapsena

kun joku pakotti

maistamaan kielellä

huurteista rautaa


 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

... Mutta se oli silloin lapsena. Ehkäpä se aikuisena onkin sydän veren maku... Hmmm
muistaakseni se
oli uteliaisuus
joka "pakotti"...  😝
joku tosin yllytti
lipasemaan kielellä 🫢
Runosi maistuu intohimoiselta suudelmalta. Toinen säkeistö innoitti etsimään vanhan sanaelman.
Toiset tekee sitä vapaa-ehtoisesti...
Tämän voi ymmärtää monelta eri kantilta. Hieno.
Vastakkainasettelusta elämänmaku,  kylmä ja kuuma, mies ja nainen, talvi ja kesä yms.  Kaikki se, mitä malja sisältää ei ole välttämättä ennalta ajateltuna miellyttävää, mutta uusistakin mauista voi oppia pitämään, ja sitten niitä ilman ei haluakaan elää, niinkuin valkosipuli tai oliivi.
 

Käyttäjän kaikki runot