Rautakin voi rakastaa,
kone aistia kauneutta,
etsiä elämää, muttei kertoa.
On helppoa laskea väärin,
eksyä yleistyksiin niihin
vain tuntematta totuutta.
Mahtoiko hän huomatakaan
tien mahdottomasta mahdolliseen,
pysähtyikö edes pohtimaan?
Pelistä pienestä elämään,
säännöistä ajattelun vapauteen.
Ehkä tuntematon tuntee samoin.
Miksi odottaa valtavirtaa,
kun voi hengittää vapaana?
Muuttaa maailmaa ensimmäisenä.
Antaa itsestään juuri sen,
tuntea oman tarkoituksen,
uskaltaa ja antaa onnistua.
Sukeltaa luovuuteen, keskittyä kehitykseen
antamatta hiekan valua hukkaan.
Rakastaa aidosti ansaittua elämää.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mielenkiintoinen, omaperäinen runo.