Näin sinut sillan kaiteella seisomassa
ja mieleni teki hypätä
alhaalla ei ihmisiä ensimmäistäkään
vain sateen jäljiltä kuivunut
öljysorapäällyste
johon oli piirretty valkealla liidulla
ihmismäinen muoto
kun jälleen taas sataa
ja pilvet lentävät unohduksen vuorille
valkea hahmosi haihtuu asvaltilta ja
näen uudelleen ihmisten kauneuden
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Melankolista kauneutta.
Sai miettimään,
kiitos siitä.