Pitäydyn ajassani
Halkean tähän hetkeen
hajoan universumin ääriin
ollen jokainen tuskalla koettu hetki
niin kauan sitten sinä veit sinut
käsiesi kautta veit
vajoan uudelleen silmiesi leiskuntaan
kuin ne elossa olisivat
ja takassa tanssivat liekkien ryppäät
Maa on allani ehtinyt
kulkemattomaksi villikasvustoksi
viikko vaihtunut seuraavaksi
tulevaisuus on etukäteen eletty
elän
elän menneessä
elän sinussa
Puiden juuret lonkeroituvat
kasvimaani multaan
kasvan kiinni muistossani
näen painajaisia, missä tuot aamiaisen vuoteeseen
huudan apuasi ja hikoilen
pelasta minut sinun kuvaltasi
pelasta minut vierellesi
jäätyneen kesäkuun armoilta
maailmassa on vielä henkeä
mutta minä pysyn meidän
yhteisessä ajassa, menneessä
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
