Jos päiväni ei alkaisikaan kellonsoitolla
ja eilisestä jääneillä huonoilla silmillä
näkisinkö päivän selkeämmin
ja piirretyt ääriviivat suoremmin
ei heilahtaneen valokuvan tuomaa
sumuisen arkista näkymää
josta kukaan ei saa riittävän rauhallista otetta
heikolla kädellään
Jos päiväni ei kuluisi kelloa totellen
ja aikaa kunnioittaen
haluaisinko tehdä tekemättömän
olisinko läheinen tuntemattomalle kadunkulkijalle
avun hetkellä
räntäsateessa maassa makaavalle
heille kaikille toisille vastaantulijoille
Jos iltani ei päättyisi samaan aikaan
kun eilisten kaltaisten päivien viikosta vuoteen
antaisinko hitaan suudelman naiselleni
näkisinkö hänen kauneutensa paremmin
ennen nukkumatin saapumista makuuhuoneeseen
keinuisinko yöni rauhallisesti
monivärisiä hetkiä katsellen
uutta päivää henkeä täynnä odottaen
Jos päiväni olisi
eikä vain kysyisi
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hektisyyteen kaipaa rauhallisia hetkiä ja aikaa pysähtyä kauneuteen. Kun aikaa on, sitä oppii jakamaan hyvään tarkoitukseen ja näkemään asioita, jotka häviävät kiireessä. Jotenkin eteerinen runo, jossa on hienoa pohdintaa.
Kuka elää itselleen ja kuka jakaa aikansa toiselle/toisille?
Hektisyyteen kaipaa rauhallisia hetkiä ja aikaa pysähtyä kauneuteen. Kun aikaa on, sitä oppii jakamaan hyvään tarkoitukseen ja näkemään asioita, jotka häviävät kiireessä. Jotenkin eteerinen runo, jossa on hienoa pohdintaa.
Kuka elää itselleen ja kuka jakaa aikansa toiselle/toisille?