Peikkomailla

Ja tapahtui näinä päivinä Peikkomailla.
Kuningas Dödfödd antoi käskyn, ettkä kaikki maailman ihmiset oli tapettava ja päät seipähille lyötävä.
Niinpä kuninkaan käskystä kokoon ruvettiin keräämään sotajoukkoja.
Joukkoja kerättiin neljä, jokaiseen pääilman suuntaan yksi.
Tehtävänä ihmisten kadotus ja ikuinen peikko hallinto maan päällä.
Joukot nimettiin johtajiensa mukaan.

Pohjoisen joukkue. Johtajanaan, Merhum.
Etelän joukkue. Johtajanaan, Midvinternat.
Idän joukkue. Johtajanaan, Fortapelse.
Ja Lännen joukkue. Johtajanaan, Veroordeling.

Ja niin kuin Kuningas Dödfödd oli määrännyt joukkueet lähtivät jokainen omaan suuntaansa tuhotakseen ihmiset.Ei aikaakaan kun Merhum, saapui ensinmäiseen kylään. Kylän laitamilla he tutkivat kylää ja haistelivat ilmaa. Ilmaa jossa haisi saastunut kristitty pelko! Merhum;in käskystä 6660 peikkoa lähti hyökkäykseen kylää kohti. Kylään päästyään alkoi järhetön verilöyly!

Verta ja suolenpätkiä lensi ja päitä seipähille lyötiin kuten käsky oli.
Illan tullen suuri osa ihmisistä kylässä oltiin tuhottu. Jäljellä oli naisia jotka oli sidottu ison padan ympärille, näkemään kuinka heidän lapsensa tapetaan, suolistetaan ja palotaan pataan hautumaan. Padassa valmistui sota joukon soppa. Jossa oli lapsienruoomiin osia ja neitseellisien naisten verta. Pimeän tullen peikot kokoontuivat syömään ja juomaan simaa ensinmäisen voiton kunjaksi.

Mutta oli yksi joka ei osallistunut rientoon ja juhlaan, se yksi oli Merhum. Joka seisoi kylän laidalla tuoijottaen pimeyteen ja nuuhkien ilmaa. Se tiesi että seuraava ihmis kylä on lähellä ja se haistaa niiden veren tuoksun.

Lännessä, Veroordeling, joukkoineen saapui vuoren juurelle, jonka päällä oli iso linna jonka asukkaat olivat häirinneet peikkojen eloa vuosikymmeniä. Veroordeling antoi käskyn hyökätä linnaan ja tappaa kaikki elollinen ja niin tapahtui, vain yksi jätettiin henkiin, se oli linnan neito, Kåpa. Joka jätettiin sidottuna, ilman vaatteita verta vuotavana käsistään roikkumaan hirsipuuhun, jotta viimeinenkin ihminen näkee minkälaista tuhoa peikko armeija tekee ihmiskunnalle.

Idässä Fortapelse. Saapui ison järven rantaan josta näky saari josssa ihmiset majailivat.
Sinne saarelle heidän oli tarkoitus päästä. Peikko armeija lähti uiden pimeässä yössä hajaisti apunaan saarta kohti. Ennen saarta kylästä rupesi kuulumaan huutoa ja melua. Ihmiset oli huomannut pimeässä uivan peikko armeijan, ja rupesivat kokoamaan aseita ja soihtuja puolustautuakseen.
Mutta mitä mahdollisuuksia oli pienellä kylä joukolla n 4000 peikkoa vastaan.
Peikot päästyään rantaan katkoivat ihmisten kaulat ja söivät lapset ja päät lyötiin seipähille kuten oli käskyssä sanottu. Myös he jättivät yhden ainoan naisen eloon. Johon he laskivat siemenen, josta ajan myötä kasvaa veren himoinen peikko joka kasvaessaan naisen kohdussa syö itsensä ulos.

Etelän joukkuen johtajanaan iso ja kunjoitettu sota marsalkka, Midvinternat.
Saapuivat ensinmäisen maan pääkaupunkiin jota ympäröi korkeat kiviaidat.
Midvinternat, joukkoineen odotti synkkän yhön jolloin he lähtisivät hyökkäykseen linnaa kohti.
Yö saapui ja toi mukanaan rankkasateen ja ukkos ilman.
Se oli vain hyväksi peikoille. Sillä koko matkan heitä haitanneet lutheet ja täit sai pois.
Hyökkäys alkoi. Ensin murrettiin kaupungin portti 15 metriä korkealla Iron horsella.

Sisään päästyään peikot huomasivat kaupungin olevan autio, Ympärillä lojui poltettuja ihmisruumiita ja ilmassa lemusi tautinen veri.
Kaupungin oli tuhonnut ihmisten keskuudessa kulkeva kulkutauti.

Peikot jakoivat matkaa hyisen ja usvaisen rämeen laidalle, lähtivät tarpomaan rämettä kunnes huomasivat kylän keskellä suota. Suon keskellä kohosi suuri kristitty kirkko, kirkko joka vain kasvatti peikkojen raivoa entisestää, Midvinternat enin käskystä peikko armeija lähti raivoisasti sota rumpuja ja torvia soittaen kohti kylää jossa alkoi teurastus, teurastus joka suoritetaan jokaisessa kylässä ja pitäjässä koko maailmassa. Kunnes peikko kuningas Dödfödd, on saanut vallan koko maapällossa. Ja peikko kansa voi ruveta levittäytymään ympäri maailmaa ja lisääntymään ja elämään elämäänsä ilman ihmis vainoa!