Tuuli vei, tuli ja vei, minne, paikkaan jota kertonut ei
Kai matkojen, taakse aikojen, rannoille kaipausten
Mielet kainot ja katalat, matelevat maan matalat, alla aallon, pohjassa meren, meren ikuisuuden, kaihon sen
Paikan tuon, jonne kuljetti, rakkaan muiston, kaipauksen
Tuuli kertonut ei, tuuli kertonut ei, minä kerronnan tein
Syvintä kaipuuta, kuin sydän marmorista, pirstaleina
Liimata niistä ehjän jos vois, kai puusta silloin sydämeni ois
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi