Menee varmaan lapselleni

Runoilija Menneisyyden vanki

nainen
Julkaistu:
11
Liittynyt: 2.6.2009

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Tahtoisin täysillä rakastaa, vaan ei menneisyyteni jätä rauhaan.
 

Mä vaan toivoin ja melkein jopa rukoilin,
et` yhdessä oltas voitu jatkaa tästä..
Sun vuokses helvetin usein kiroilin
silti sä pidit kiinni minut tässä elämässä.

Mut tunteitani pakoilin turhaan
ja yksinäni päästin irti, piinaavasta elämästä
mä vaikka henkeni uhraan,
jos antaisit anteeks kaiken mitä sä sait kestää.

Joka päivä etin keinoja millä paeta vois
hetki hetkeltä, helpompi luovuttaa ois..
Mä kaipaan, haaveilen ja rakastan paljon,
silti pelkään et` itsemurhaan ryhtyä aion.

Joku minut silti elämässä kiinni pitää,
se et oo sinä, mut ihan kuin joku köyden esiin vetää..
Se vetää mut takas, eikä päästä irti
vaikka riuhtoisin ja repisin , silti...

Joku kiinni pitää,
eikä päästä irti.

Selite: 
Vahva tunne , etten vielä luovuta!
Kategoria: 
 

Kommentit

Tuttu tunne, vaarallinenkin toisinaan. Se on elämänliekki, joka ei anna periksi. Roihutkoon se sielussasi kirkkaana ja polttakoon pois sen kaiken pahan, joka sinua tuonelaan houkuttelee. Voimia!

 

Käyttäjän kaikki runot