olen se palapelin pala, joka on eksynyt väärään laatikkoon sopimatta kuvaan.
olen se yksi olemassa olevista katulampuista, jota ei ole suunniteltu loistamaan.
olen se syksyn ensimmäinen lehti, joka putoaa maahan, valmiina muuttumaan maan pölyksi.
olen se syöpäsolu, joka tappaa.
olen se yksinäinen sielu ilman vastaparia.
olen se nurkassa oleva henkilö, sanomatta sanaakaan.
olen se, jolle on lahjoitettu kehno kertakäyttöelämä, ilman tarkoitusta.
olen se, joka itkee itsensä uneen yö toisensa perään, voidakseen herätä aamulla uudelleen.
ja kuollakseen uudelleen joka ilta.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Erittäin koskettava runo,kipeistä asioista kauniisti kirjoitettu, todella surullinen runo. suosikkeihi->
Vahvaa tekstiä rajusta aiheesta. Hienoa!