Riimihärkä

Tänään näin kalliossa vain haavat
vuosisatojen repimät syvät teräväreunaiset railot
lohkeamat ja halkeamat
jotka pirstovat kallion vaikeaksi kulkea
 
En nähnyt lainkaan aaltojen hiomia
sileitä kauniita kaaria
joiden syliin voi laskeutua lepäämään
ja tuntea kallion lämmön ihoaan vasten
 
En nähnyt sitä miten sileät pinnat
hioutuvat vuosi vuodelta sileämmiksi
näin vain sen, että haavat eivät parane
vaan syvenevät entisestään
 
En myöskään nähnyt niitä katseita
jotka hyväksyen kulkivat pitkin vartaloni kaaria
niin kuin auringon ensimmäiset säteet
yön viilentämällä kalliolla
 
en kuullut niitä sanoja
jotka tutkivat minun haavojani
ei pilkatakseen
vaan löytääkseen tien kuoreni alle
 
enkä tuntenut sitä sormea
joka vaelsi ihollani tutkien ja tallentaen
jokaisen uurteen ja arven
etsien vuosien hiomaa pientä kaarevaa kehtoa
 
Jonka syliin voisi painaa päänsä
ja tuntea lämmön ihoaan vasten