Pieni enkeli,
mustine siipineen
istuu lumihangessa.
Siivet katkenneet,
sulat riutuneet,
selässään kantaa.
Sydämensä musta,
kuin mielensäkkin,
taakka on liian suuri.
Ei sellaista jaksa.
Haavat enkelin,
vuotavat kuiviin
ja kuolema taas satoa korjaa.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Amputation | Nimetön | 23.8.2011 | 2 | Runo |
| Amputation | Nimetön | 22.8.2011 | 0 | Runo |
| Amputation | Haave. | 29.11.2009 | 2 | Runo |
| Amputation | Odotus. | 21.11.2009 | 0 | Runo |
| Amputation | Ihmiskuori. | 21.11.2009 | 2 | Runo |
| Amputation | Olen | 15.11.2009 | 1 | Runo |
| Amputation | Sinä. | 14.11.2009 | 1 | Runo |
| Amputation | Rauha. | 20.11.2008 | 1 | Runo |
| Amputation | Haavoittunut enkeli. | 20.11.2008 | 1 | Runo |
| Amputation | Kaipaus. | 20.11.2008 | 0 | Runo |
Kommentit
Tumma ja taianomainen tunnelma, herkkä. Erittäin kaunis. :) Joskus pienet enkelit väsyvät liian aikaisin, mutta onneksi useimmiten, jostain löytyy voimaa jaksaa eteenpäin.