Kävelin ennen vain pitkin tietä,
määränpäätä tietämättä.
En tiennyt kuka olin ja mitä halusin.
Yritin sateen läpi kurkoittaa aurinkoon.
Yksin olin, omillain.
Tiesin olevani vahva,
tiesin olevani väärässä.
Mutta elämä kulki eteenpäin,
olin vain tyttö joka etsi
paikkaa tässä maailmassa.
Eräänä päivänä sinut tapsin,
ja tiesin, olin päässyt sateesta
aurinkoon.
En murehdi enään huomista,
vaan pidän kiinni tästä hetkestä,
sinusta.
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
