tänäänkin minä olen juonut
liian monta kupillista kahvia
polttanut tupakan ja toisen
miettinyt pääni puhki ja
juossut jalkani uuvuksiin
tuijottanut kuun tekemiä
varjoja katossa
laskenut päiviä
kuluttanut minuutteja
pakottaen järkeäni
tunnustamaan sydäntä vastaan
itkenyt silmät punaisiksi ja
huutanut epätoivoa ikkunasta
koska sydän sanoo k y l l ä
sydän sanoo kyllä
mutta minä en saa
satuttaminen on
tunteeton taitolaji
jota minä en ole
koskaan osannut
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kaunista ja hienoja tunteita
vahvoja tunteita indeed.
se on kumma miten tuollasessa tilassa ehtiikin tehdä niin paljon asioita ilman että aikaa kuluu yhtään :o
vahvoja tunteita, do not despair
'satuttaminen on
tunteeton taitolaji
jota minä en ole
koskaan osannut' - vau. tuo pisti minutkin miettimään.. sydämeni sanoo kyllä, mutta mieleni ei halua enää. minä en osaa satuttaa toisia, en sitten millään, vaikka olisi syytäkin.
ihanasti kuvattu jo huominen päivä, kun ei tiedä vielä mitä tulee tapahtumaan.
oooo.. loistava. juuri tuota olen tehnyt koko päivän. suosikkeihin:)
ihana... kuvaa aivan elämäntilannettani nyt. sydän hyppii ulos rintakehästä kirkuen KYLLÄ mutta järki sanoo ei, joten en todellakaan tiedä mitä pitäisi tehdä. pitäisikö kerrankin seurata sydäntä ja olla onnellinen? ''satuttaminen on tunteeton taitolaji jota minä en ole koskaan osannut'' todellakin! itselläni on vaikea sanoa ei, sillä en halua satuttaa muita. omat tarpeet muiden jälkeen.. SUOSIKKEIHIN !
Runo toimii ja viimenen kappale jää mietityttämään... Niin, on taitoja joista on parempi opetella pois kuin harjaantua niissä. Yhdessä kirjassa toivotaan että olisimme "taitamattomia pahaan, nopeita hyvään" vai miten se meni. Sekin vaatii sitten opettelua... että kykenee tulemaan toimeen sisimpänsä ja ulkoapäin asetettujen paineiden keskellä... miten milloinkin pitäisi tehdä, kun sydän sanoo jotain.