Aamuyön hämärässä
kesää edellistä miettimässä
Tämä syksyn kylmä ilma
syö kaiken lämmön sydämestä
Aamu auringon noustessa
katson sokaistuen sen loisteesta
Pakkasen puremaa luontoa
joka kimmeltää kuin tuhansien timanttien laakso
Tuoden lämpöä sielun sopukoihin
valaen sydämeen uskoa
Tulevasta
Selite:
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi