Kuinka tapasin elämäni rakkauden.

Runoilija hapiNess

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 21.1.2008
Viimeksi paikalla: 1.9.2016 23:11

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-

Rakkaus ei ole toinen toisensa tuijottamista silmiin, vaan katsomista yhdessä eteenpäin samaan suuntaan.
 

En koskaann unohda sitä iltaa.
Sitä kun tapasin elämäni rakkauden ensimmäistä kertaa. Ensimmäisestä tapaamisesta lähtien me kuuluimme toisillemme.

Meidän juttu alkoi netistä. Sieltä löysimme toisemme.
Tiedän mitä näistä "nettijutuista" sanotaan ja mitä mieltä ihmiset ovat, mutta en ole koskaan liiemmin välittänyt siitä mitä joku toinen tästä ajattelee.
Siispä, meidän tarinamme alkoi näin:
- Sä oot kaunis, hän kommentoi nähtyään kuvani.
- Ai, kiitti, mä vastasin.
- Perus tyly kiitos vain, hän sanoi.
- Mitä sä haluut sit et mä vastaan?, mä kommentoin.
- En tiedä, mut toi "kiitos" on jo niin kuultu. ;)
Se oli meidän ensimmäinen keskustelumme ja se josta meidän tarinamme sai alkunsa. Muistaisin sen vaikka unissani. Välillämme on 800km välimatka, mutta se ei estä meitä olemasta yhdessä.
Se oli pelkkää sattumaa, että olimme suunnitelleet ystäväni kanssa reissun Helsinkiin(missä hän asuu) jo seuraavalle viikolle siitä, kun me "kohtasimme" ensimmäisen kerran. Aluksi pidinkin koko nettijuttua ja tapaamistamme pelkkänä hauskan pitona ja leikkinä. Kun hän ehdotti tapaamista, suostuin siihen leikkimielellä ja ajattelin, että kai sitä voisi hauskaa pitää kun kerran reissuun lähtee. Tiedän, ettei kumpikaan meistä suhtautunut tähän millään tavalla vakavasti ennen meidän tapaamistamme.
Sovimme ensimmäisen tapaamisen tiistai-illaksi, jolloin saavuimme viideltä ystäväni kanssa junalla Helsinkiin. Muistan kun kannoimme laukut viereiseen hotelliin ja menimme muutamaksi tunniksi shoppailemaan ennen treffejä, jotka molemmilla oli.
Kaverini lähti treffeilleen hiukan aikaisemmin joten sain rauhassa laittautua. Kävin suihkussa, meikkasin ja laitoin hiukseni. Päälle puin uudet vaatteet jotka juuri olin ostanunt.
Sovimme ensi tapaamisen hotellin eteen. Hän soitti ja ilmoitti olevansa tulossa ja että menisin valmiiksi odottamaan. Puin takin päälle ja vilkaisin vielä viimeisen kerran peilistä ja toivotin itselleni onnea.
Hotellin mattolattia tuntui pehmeältä kävellessäni kohti hissiä. Muistan kun astuin hissiin ja huomasin olevani hermostunut. Katsoin peiliin ja täriseviä käsiäni ja ajattelin: "Hei, mitä sä hermoilet, eihän tää ole vakavaa, vain hauskan pitoa." Astuin ulos ja katselin ympärilleni, ei näkynyt ketään joten kaivoin puhelimen taskustani ja soitin ystävälleni. Juttelin niitä näitä kunnes huomasin hänet kaukana. Kadulla vilisi ihmisiä, mutta tunnistin hänet heti vaikka oli pimeää.
Lopetin puhelun ja hengitin vielä syvään.
- Moi,hän sanoi.
- Moi.
Hän puhalteli sormiinsa niitä lämmittääkseen ja tajusin hänen olevan kylmissään.
- Sun kädet taitaa olla aika jäässä, haluutsä et mennään tonne sisälle vähäksi aikaa?
Sinne me menimme ja ensimmäisen tunnin aikana huomasin, että tulimme hyvin juttuun ja että meillä oli paljon yhteistä. Nauroimme samoille asioille ja hänen kanssaan oli helppo jutella, tulimme hyvin juttuun.
Sen jälkeen lähdimme ulos, kävelimme jonkun matkaa autolle. Ajoimme Espooseen, jossa kiertelimme ja juttelimme hetken aikaa. Hän kertoi elämästään ja mitä teki päivisin. Aika kului kuin siivillä.
Hän asui ystävänsä kanssa samassa kämpässä jonne sitten menimme. Istuin pitkälle kulmasohvalle ja katselin ympärilleni. Hän aukaisi tv:n, big brother. Katselimme sitä ja juttelimme.
Yhtäkkiä tuli hetken hiljaisuus, huomasin että olin unohtanut kokonaan kellon. Aika oli mennyt niin nopeasti etten ollut huomannut, että kello läheni keskiyötä. Tuijotin tv:tä, ja sivusilmällä huomasin hänen tuijottavan minua.
- Noh?, sanoin ja hymyilin.
- Hauluutsä tulla tänne?, hän katsoi minua ja hymyili takaisin.
Menin hänen vierelleen ja kiedoin käteni hänen ympärilleen ihan niinkuin teen edelleenkin. Se oli hetki jolloin suutelimme ensimmäisen kerran. Hetki jolloin rakastuin. En koskaan uskonut rakkauteen ensi silmäyksellä, mutta sitä se taisi olla. Siitä illasta lähtien me olemme olleet yhdessä.
Tuosta tiistai-illasta on nyt kulunut yli puoli vuotta, mutta muistan yhtä ensi tapaamisemme, hänen tuoksunsa ja ensivaikutelmani astuessani siihen asuntoon. En unohda sitä ikinä.
Nyt kun jälkeen päin ajattelen sitä iltaa, saa se kyyneleet nousemaan silmiini. Ihan silkasta onnesta.
Elän elämäni onnellisinta aikaa, enkä halua sen koskaan loppuvan. Meidän tarinamme alku, enkä loppua koskaan tule kirjoittamaan.

Selite: 
Tää on tosi juttu. Edelleen ollaan yhdessä.
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot