Eteenpäin

Tänään viimein elämässä eteenpäin
Mä yössä itseni tähdissä näin
Kipuu en vuoksi arjen enää haluu
Niin turhan usein kyyneleet poskillain valuu
Voimani on nää sanat kirjoittajien ritarin
En haluu enää olla se poika arin

Viimeiset pennoseni oon monesti laskenut
Usein vaan pelaamaankin  ratkennut
Vaan ei oo ne saaneet mua nouseen
Vieneet mua elon vaurauteen
Rakkauteenkin kerran eksyin
Vaan vuosissa niis säryin

Kulkien uudessa uskossa huomiseen
Luottaen silloin uuteen aikaan seesteiseen
Haluunhan mä vain taas elää
Ei lyödä enää tätä poikaa ennen niin hintelää
Haluunhan mä vain taas elää

Voima löytyy meistä jokaisen sisältä
Kun vaan karkaat sen pelkääjältä
Vain itse tiedät mitä haet elämältä
Niin suojelet itseäsi pedon kämmeneltä
Joka yrittää sinua hetkessä alistaa
Mutta ei se voi uskoas pois puristaa

Kun katsot vaan silmiin elämän 
Voit silloin tehdä itestäis ihmeidentekijän
Joka ei voi kuolemassakaan kerran taipuu
Jää silloin  tänne vain se suuri kaipuu
Voit olla silloin kirkkaampi kuin kirkkain
Kirjoissa historian kuin varkain

Haluunhan mä muistois elää 
Haluunhan mä muistois elää