Kuka tarttuis tähän käteen
Lapsen vastasyntyneen
Mustana hetkenä tuli maailmaan
Tähän aikaan kylmään ja julmaan
Äitinsä hänet kirkon ovelle jätti
Sutenöörinsä naista lapsesta sätti
Aatteli jospa näin lapsensa sais paremman elämän
Välttäisi äitinsä hetket pimeän
Ois rakas joillekin parempiosaisille
Pääsisi rikkaan elämän osille
Näin minä oikein teen
Ajatteli nainen
Oonhan mäkin kuolevainen
Vuodet kun kuluivat
Lapsi perheessä uudessa kunniaan kasvoi
Vaan joskus öisin mietti ja valvoi
Kuka olikaan se yön nainen vaaletukkainen
Hän tuo unen hetken kuvajainen
Mietti vain kuinka voi tuo ihminen
Onko hän mulle joku läheinen
Adoptiopaperit perheeltään sai
Kysyi siinä hetkessä kuka olen mai
Lähti katuja kirkon vieren kiertään
Kysyi monelta missä nainen eksynyt tieltään
Viimein löysi kirkkomaalta haudan nimettömän
Nainen oli kohdannut pakkastalven kylmän
Äitini mun tuossa kai makaa
On jossain taivaassa onnellinen, et elämäni vakaa
Hetkessä samassa lintu kauniisti laulaa
Mulle äidin onnen sydämmeeni valaa
Oon samassa hetkessä niin helpottunut
Äiti aina rinnallain nyt kulkee
Pahan portit tieltäni aina sulkee
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut