Antaa olla viimeinen kerta, kun sanon sen ääneen:
"Kyllä mä pärjään, niinhän mä aina teen."
Onko korkea aika ees itselleen myöntää, kyllä
se sattuu, jos joku luotaan työntää.
Ensi kerralla sitten varaudun paremmin.
Ostan valmiiksi suklaata ja nenäliinapaketin.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Lasitettu | Kuka on minun kaikuni? | 25.1.2015 | 1 | Runo |
| Lasitettu | Ei saa sekoilla | 18.9.2014 | 2 | Runo |
| Lasitettu | Enemmän kuin sinä | 24.10.2013 | 0 | Runo |
| Lasitettu | Pieni kemisti | 17.8.2013 | 1 | Runo |
| Lasitettu | Tahdon nopeammin sinut | 6.8.2013 | 1 | Runo |
| Lasitettu | Tilanne vaatii suklaata | 10.6.2013 | 2 | Runo |
| Lasitettu | Lievästi kusessa | 1.5.2013 | 0 | Runo |
| Lasitettu | Toissijaisia tunnelmia | 11.9.2012 | 1 | Runo |
| Lasitettu | Anteeksi ystäväni | 10.5.2011 | 0 | Runo |
| Lasitettu | Ajatuksen virtaa | 23.3.2011 | 1 | Runo |
Kommentit
Kyllä mä pärjään.
Vaikken pärjäiskään.
Suklaa on hyvää ninkuin tämä runo.
Voi ei, kyllä se sattuu. Mutta otsikko on silti hauska!