Nhan

Runoilija Nhan

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 10.1.2017
Viimeksi paikalla: 12.4.2024 16:44

Asuinpaikka: Turku
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Haiun kaiku

Kiellettyä kipua
surua ja pelkoa
vihastusta vaalittua
itsekkäästi haalittua
ylpeyteen käärittyä

Kärsimys on valittua

Taakkaas en voi kantaa
tai paljon muutakaan mä antaa

Korvissani piinallisin itku
tuskanhuutojesi kaiku
sanon "kulta,
kuule tämä haiku"

maailmasi on
arvolatautumaton
ennen sinua
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Mielenkiintoista, etenkin tuo "arvolatautumaton".
Pidän kovin siitä sanasta. Monesti on mielenkiintoista lähestyä asioita juurikin ilman arvolatausta. Mahdollisimman neutraalisti ja objektiivisesti - jos tämä ikinä on täysin edes ihmiselle mahdollista. Luomme itse arvon asioille, tilanteille ja imiöille. Itsessään ne usein vain "ovat". Ilmiöpohdintaa ilman tunnetta! 
Se ristiriitainen tunne on tuttua, kun haluaa jotain niin paljon, eikä pysty vastustamaan, vaikka tietää sen aiheuttavan kärsimystä kaikille osapuolille. 
Silloin halu voittaa, eli kärsimys on itse valittua. Ihminen on heikko ja altis maallisille nautinnoille. 

Sitten on toisenlaista kärsimystä, johon ei voi itse vaikuttaa. Siihen minkälaisiiin olosuhteisiin sattuu syntymään ja mihin maailman kolkkaan. 
Sairaudet, köyhyys, sodat, kurjat elinolot aiheuttavat kärsimystä. 

Jotenkin kun tätä kirjoitin niin tuli mieleen, että valittu kärsimys on enempi hyvinvoivan kansanosan juttu ja kurjissa oloissa elävät joutuvat elämään kärsimyksessä itsestä riippumattomista syistä.
Ei se nyt kuitenkaan niin yksioikoista taida olla. 
 

Hyvää pohdintaa jälleen. Olosuhteet voivat olla hirveät itsestä riippumatta - tällaisen länsimaalaisen ymmärryksen ulkopuolella olevaa kauheutta. 

Kärsimyksen käsite ja olemus vaihtelee kulttuurista ja maailmankatsomuksesta riippuen jonkin verran. Tässä ehkä käsittelen aihetta alkuoletuksesta, jossa on de facto asioita, joihin ei itse voi vaikuttaa ja jotka pitää vain hyväksyä. Niin kamalia kuin ne joskus voisivat ollakin ja aiheuttaa valtavasti pahaa oloa. Kärsimystä voi kuitenkin lisätä kieltämällä paha olo ja tilanne. Painia faktoja vastaan, jopa katkeroitua ja jättää toimimatta parhaalla mahdollisella tavalla niillä korteilla, jotka on jaettu. Sisäistää uhrimentaliteetti osaksi itseään. Ensiluokkainen tapa lisätä kärsimystä. Mainittakoon tähän tyyneysrukous. 

Ilman tuskaa ei elämää läpi taivalleta. Ei elämästä myöskään hengissä selviä. Harmaan sävyt ovat aina läsnä ja näkökulmasta riippuen asiat voivat olla mitä tahansa! Siinäpä juuri pointti puoltamaan eri näkökulmien tarkastelua.

Kiitos hedelmällisestä kommentista!

Aivan totta, ilman tuskaa ei täällä kukaan taivalla. Kärsimys osuu jokaisen kohdalle jollakin tavalla jossakin elämänvaiheessa. Olkoon olosuhteet muuten kuinka hyvät tahansa.
Kukaan ei voi tietää toisen ihmisen tuskaa täysin.
On henkistä tuskaa, mielenterveys ongelmia, menetyksiä ym. Ei meistä kukaan välty menetyksiltä elämässään. 
Kärsimys vaan kuuluu meidän elämäämme, vaikka sitä on toisinaan vaikeaa hyväksyä. 
 
Kerrassaan upeaa, miten kirjoitat... Erityisesti lause " Kärsimys on valittua" kolahtaa.. Samaistun tähän kovasti...
Voi Lumi - miten kaunis kommentti! Ilahduttaa valtavasti kuulla jotain tuollaista. Kiitos. Kuulen mielelläni mieleesi kehkeytyneitä aatoksia!

-kyllä käsitys kärsimyksestä kulttuurisidonnaista on, 

-runosi ovat ankaraa luettavaa,

-armahdusta tarvitsee maailma, eikä se toteudu kuin vuorovaikutuksessa muihin ihmsiin ja 

Jumalaan,

-siitä huolimatta tunteet ovat universaalia asioita riipumatta kansallisuudesta, kielestä ja kulttuurista

-jokainen ihminen perus tunneskaalassaan: ilo, suru, itku, naurau, viha, kateus, ylpeys, 

- ja kaikki sanottuna vahvoja perustunteita.

------*

 

Aivan totta, tulukset! Kulttuuri- ja jopa tilannesidonnaista. Me luomme merkitykset - miten ne milloinkin luomme onkin äärimmäisen kiehtova pohdinnan aihe! 

Ihanasti sanottu "eikä se toteudu kuin vuorovaikutuksessa muihin ihmsiin". Olen taipuvainen ajattelemään, että yksilön käsitys on hieman harhaanjohtava, sillä yksilö toteutuu vuorovaikutuksessa muihin ihmsiin. Frank Martelalla on yksilölle fantastinen korvaava termi "suhtelo". 

En tiedä onko armahdus ihmisen tehtävä. Keitä me olemme tuomitsemaan tai armahtamaan? Tarvitseeko kukaan sitä ylipäätään? Kuten sanoit, ihmisyyteen itseensä kuuluu tunteet. Elämään kuuluu tunteita herättävät asiat ja epätäydellisyydessämme epäonnistumme ja onnistumme ajoittain jokainen väistämättä. 

Kiitos ajatuksistasi! Ilahduin niistä kovin.

Kiitos runostasi joka laittoi ajatelemaan ja hyvää tätä iltaa!
 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
Nhan Tahdonvapaus 22.10.2023 12 Runo
Nhan Vastuuton 9.9.2023 3 Runo
Nhan Myrkytys 22.4.2023 6 Runo
Nhan Kohti vapautta 8.1.2023 3 Runo
Nhan Haiun kaiku 4.1.2023 10 Runo
Nhan Jaetun fantasian loppu 2.1.2023 5 Runo
Nhan Harmoniaa 1.1.2023 5 Runo
Nhan Saalis 29.12.2022 15 Runo
Nhan Haureus 20.12.2022 11 Runo
Nhan Anteeksianto 19.12.2022 6 Runo
Syntymäaika: 
22.6.1991
Runojen lukumäärä: 
10
saannot: 
Olen lukenut sivuston säännöt ja hyväksyn ne.
tietosuoja: 
Olen tutustunut sivuston tietosuojaselosteeseen.