Lumi sulaa kallioilta
ja sieltä, tumman roudan alta
nousee esiin kasvi ja kaksi.
Kutsutko itseäsi parantajaksi?
Tiedätkö, miten voit haavoja hoitaa?
Miten voit kuumetta alentaa?
Mikä kukka kehon myrkyttää
ja mikä kasvi mielen virkeyttää?
Älä koske kukkaan, jota et tunne!
Kitkerä juuri on erheenä suuri.
Ole, lapsi vaiti ja kuuntele,
kun kerron tietoni sinulle:
On eräs kasvi parantava
áureaksi kutsuttava.
Sillä voittaa haavan, veren,
myrkyttää voi ihmismielen.
Varsi kuin nuoli, kukat kuin kulta.
Pistimet suojaa ja maassa on multa.
Mutta liikaa älä sen voimia käytä,
siitä saa vahvaa ja mustaa myrkkyä.
Praténse kasvaa kalliolla,
jyrkän rinteen juurikolla.
Se lihan lihasta syrjäyttää
ja hengitystä virkeyttää.
Idaéus silmät herättää,
kipua pientä lieventää.
Siellä se kasvaa metsikössä;
piikit pienet kiinni sen lehdissä.
Ja myrkyttää voi lehdilläkin,
viedä toiselta hengenkin,
jos vain tietää, mitä tekee,
mitä kukkia keittelee.
Routamaiden runoilija,
kalliometsien vaeltaja,
tuntee parannuksen salat,
tietää juurien, lehtien voiman.
Vaan älä sinä tietämätön yritä,
älä, lapsi pieni, itseäsi myrkytä!
Älä, houkka, kuule, onneas' koita,
ettei Surman Sudet sua voita.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Mahtava runo. Itse olen kiinnostunut luonnon parantavasta voimasta. Useimmat luonnontuotteet ostan kaupasta,mutta koivuntuhkasta olen tehnyt juomaa. Nytkin olen tällä viikolla polttanut pesässä koivupuita,josta oli aikomus tehdä juomaa,mutta mies oli polttanut jotain muutakin siinä,kun oli luullut,että minä olin jo koivuntuhkat tyhjännyt. Täytyy nyt sitten mennä ostamaan luontaistuotekaupasta valmista juomaa tällä kerralla,vaikka se kallista siellä onkin.
Tosiaan sanattomaksi menen,
ja sitä ei usein tapahdu..
Uskomattoman mahtava tämäkin,
mutta en muuta odottanutkaan :)
Tiedät mistä kirjoitat..
<3 kiitos..