Sinä. Et anna minulle tilaa
kaivata itseäsi.
Olet liian tavoitettavissa,
liian lähellä, liian totta.
Sinä.
Et anna minulle mahdollisuutta ikävään.
Olet näkyvillä valveilla, unissa.
Minä en kuule tunteitani,
minä en löydä niitä.
Pitää pysyä kaukana,
jotta saa itsensä lähelle.
Entä kun se tapahtuu.
Mitä sitten.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Vahva pikkumyy | Mites ois? | 18.9.2009 | 5 | Runo |
| Vahva pikkumyy | syyskuun 18. | 18.9.2009 | 9 | Runo |
| Vahva pikkumyy | Pelko | 4.12.2008 | 1 | Runo |
| Vahva pikkumyy | Kiireetön | 27.11.2008 | 0 | Runo |
| Vahva pikkumyy | Huomioita Helsingistä | 28.10.2008 | 4 | Runo |
| Vahva pikkumyy | Norsujen yö | 28.8.2008 | 0 | Runo |
| Vahva pikkumyy | Kummallista | 28.7.2008 | 0 | Runo |
| Vahva pikkumyy | Kesälle | 3.7.2008 | 2 | Runo |
| Vahva pikkumyy | Oivallus | 24.5.2008 | 1 | Runo |
| Vahva pikkumyy | Luomisen tuskaa =O) | 9.3.2008 | 2 | Runo |
Kommentit
Oivallusta kerrakseen.Tässä huokuu läheisriippuvuuden tunnetta.Oma tila on saatava ja pidettävä,kuitenkin niin,että läheisyys ja turvallisuus toisessa on käden ulottuvilla.Pitää olla kaukana,mutta niin lähellä.