Kun katson tähtiä
muistan sinut
Kun haistan valkopippurin
muistan sinut
Kun puhutaan huumeista
muistan sinut
Kun tulen hautausmaalle,
tulen tervehtimään sinua
Peltoaukealla ajaessa,
suuri sininen sametti
levittäytyy pienine pisteineen
ja olen varma,
että näen kasvosi tähdissä
Minun on niin ikävä sinua,
kylmä koura puristaa keuhkojani
ja haluaisin huutaa tuskasta
Miksi sinun piti, miksi minä en
viimeinen huokaus huuliltasi,
ja katosit tähtitaivaaseen
Selite:
Milloin ikävä muuttaa muotoaan, jotta sitä on helpompi kantaa?
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
