Seison parveekkeella,
imen mentholsavuketta
ja tunnen kosketuksen
käännyn enkä näe ketään
Tuuliko se vain oli,
silittämässä poskeani?
Tähdet tuikkivat ja tulet mieleeni
jälleen kerran, kuten joka päivä
Hymysi heijastuu taivaankannelta,
ja tunnen kyyneleen valuvan
minun on sinua niin ikävä
Selite:
RIP Petri 1988-2012 <3 jos olisin tehnyt asioita toisin, olisit ehkä vielä täällä :'(
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi