Kaikennäköistä

Runoilija Kummallista

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 27.4.2013

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Huhtikuu.

Montussa taas.
Teellä, iltakävelyllä.
Silmissä sumenee.
Välillä väsyttää,
vaan en halua kotiinkaan.
Olla paikallaan, liikkumatta.
Ilman ulkomaailman vilinää.

Näytän joltain sieneltä,
tai sammakolta, mietin.
Olen kaunis.
Kaikki ovat.
Ajatukseni ovat kirkkaat, puhtaat.
Vaan miksi tekoni kertovat toista,
ilmeeni kuvaavat muuta?

Elämän syviä läksyjä.

Mikä maailma tämä oikein on?
Miksi tässä olen?
Mitä tässä tapahtuu?
Mihin tämä päättyy?

Yllättäen kaikki on täynnä,
ihmeellisiä värejä,
merkityksiä.
Jokainen hetki,
jokainen olento.
Jokainen merkki ympärillämme.

Voisin kysyä sinulta,
miksi emme tunne paremmin.
Vaikka jo huomenna.
Voisin kysyä samaa myös sinulta,
ja häneltäkin.

Miksi en ole kysynyt?
Koska olen Ilves?(*suomalainen eläinhoroskooppi*)
Hämmentävää.

Mitähän hän ajattelee minusta?
Miksi ajattelisin sellaisia?
Koska ajattelen itseäni.
Ajattelen heitä.
Ajattelen koulua.

Narsismi. Mitä se on?

Ja miksi?

Mitä se on.

Ja onko sitä?

Minä olen yksin,
vaikka tunnen monia.
Tai ainakin luulen tuntevani.
Tavallaan.

Minä myös teen paljon.
Vain olemassaolollani,
kollektiivisessa tietoisuudessa.
Katseillani, tekemisilläni.
Olemassaolollani.

Tänäänkin, työkkärissä.
Herätin, ja herätän,
useita ajatuksia.

Monenlaisia.
Keveitä ja raskaita.
Elämä ja kuolema.
Kunpi ompi keveämpi,
kumpi raskaampi?
Leveämpi, kapeampi?

Elämänpolku vaatii veronsa,
meiltä jokaiselta.
Opettaa nöyräksi.
Seuraa itseäsi, kaikkeudessa.
Sen pyörteissä.

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot