lokeroita ja lokerointia

Lauseet kuuluvat uudelleen äänekkäinä kuin meren aallot
Monet silmät tunnen selässäni,
Syyttävän kuiskeen ilmaa viiltäen.

kuka keksi ihmisten lokeroinnin, ja montako lokeroa maailmassa on?
Mihinkä minä niistä kuulun nyt?
Mihinkä pitäisi kuulua?
Eikö voi rakentaa laatikkoa itse jos sellainen pitää olla?
En halua valmiiksi suunniteltuja. Eivät ole mieluisia.

Tekisin sen lasista joka ei salaa mitään,
Sisälle laittaisin sateenkaaren jokaista päivää kuvastamaan,
Höyhenen polkuja tasoittamaan,
Satakielen lauluja kanssani laulamaan,
Kumppanin keinua keinuttamaan,
Tärkeitä ihmisiä valoa luomaan,
Kukoistavan kukkakedon,
Sängyn pilvien päälle,
Tähtitaivaan ajatukset seisauttamaan,
Mummon rakkaudella kutomat villasukat pitämään sydämen ja varpaat lämpöisenä.

Tälläinen on minun laatikkoni, ei kenenkään muun.