metsä

Juoksen metsässä.
Neulaset ja sammal pistelevät paljaita varpaitani,
mutta ei se haittaa.

Nythän on kesä.

Kompastun maan alta putkahtavaan puun juureen.
Vaikka sattuukin vähän polviin,
nauran ääneen.
Ei se haittaa,
Nyt on kesä.

Jään makaamaan sammalmatolle selälleen.
Katson pilvetöntä, sinistä taivasta.
Puut huojuvat äänettömässä tuulessa vierelläni.
Jostain sirkuttaa lintu.
Hymyilen
ja pistän silmäni kiinni.

Kuvittelen viereeni hänet...

Aukaisen silmäni.
Vieressäni istuu ihan oikea enkeli,
joka hymyilee.