Kylmyys kalvaa jalkapohjiani,
kun tunto on jo mennyt.
Kylmä viima tunkeutuu sieluuni,
haluaisin hakea turvaa mutten uskalla.
En kykene en, en pysty en,
tahdon luokse paremmuuden, kultasiipi enkelien.
Mutta mitä he minusta välittävät, he vain nauraisivat,
olin yksin kuin kettulapsi ilman emoansa.
Yksin, yksin vailla tulevaisuutta,
kuin maailma minua vastaan.
Selite:
olen koulukiusattu tää kertoo siitä
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Surullinen on runosi. Kultaisten enkelten siipien suojaa sinulle.
Tosi ihana vaikka aihe on syvältä :<
Surullinen on runosi. Kultaisten enkelten siipien suojaa sinulle.
Tosi ihana vaikka aihe on syvältä :<