Nimetön

Runoilija dc88a7e7b8d5efa3a3733d45d05de14c

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 13.12.2006
Viimeksi paikalla: 3.4.2019 14:05

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
24.4.2024

Kiitin ja kerroin; näin sen piti. Ei sen pitänyt.
 

Syksyn lehdet
puun kyyneleinä maassa.
Ajan painon upottaessa niitä syvemmälle itseensä; kohti ikuisuutta.

Sinä olet siellä jossain.
Öitteni kaipuu. Onko maailma yhä sama?
Luetko lehdistä tulevan kevään?
Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Hassun lähellä itseä tämä. Hymyilyttää ja tykkään kirjoitustavastasi. Ihana.

Kaunis, hieno runo.

 

Käyttäjän kaikki runot