Eikä meitä enää ole

Runoilija Mikael Kivikoski

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 13.12.2006
Viimeksi paikalla: 3.4.2019 14:05

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
5.1.1989

Kiitin ja kerroin; näin sen piti. Ei sen pitänyt.
 
Ja minä jätän teidät
  nuoruuden niityille.
Nukun pois ajan
     ja yksinäisyyden.
Läpi varjon, sammaleen
 ja ajan
      ja yksinäisyyden.

Ja kun olen nukkunut maaksi
ja kun olen nukkunut muistoista.
Ja vain silloin.
 
  Katso:
  Ihan kuin meitä ei olisi ollutkaan.
Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Kaunis runo.

Lapsista aikuisuuteen...vaan muistot lapsuudesta on arvokkaita kuiteskin...näin tätä luen...Hyvä runosi!

lukee tämän uudestaan ja uudestaan ja tykästyy aina vain enemmän :)

Pysäyttävän kaunis.

 

Käyttäjän kaikki runot