Tuska on menettänyt
otteensa minusta.
Se lepää vielä hartioillani,
ui arkailevassa katseessani
ja vääntää ehkä hieman naamaani -
mutta se on ulkokuori enää.
Olen nujertanut sen sisältä käsin.
Löysin sen paskiaisen itse teosta,
revin irti sielusta ja tukehdutin
typeriin suudelmiin...
Annoin sille mitä
se eniten pelkäsi:
Anteeksiannon ja rakkauden.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Joo, kyllä tokkiisa ihtee pittää olokapiälle taputella...
Virvoit varvoit perusteellisesti! <3