Niin sokeaa

Runoilija John Volga

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 21.1.2006

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Hei. Turkulainen siis olen ja elämästä tykkään runoilla. Välillä muustakin ja fantasiaa jonkin verran kirjoittelen. En siis mikään perusjätkä ole, mutten mikään kovin herkkäkään. Olkaa siis rohkeita kommentoinnin suhteen, vaikken välttämättä kaikille kommentoikaan takaisin.

Näistä mun runoista voisin kai suositella sellasia kuin "Kiven ääni", "Melodia" ja "Virheet". Sopii hyvin jos haluat tutustua mun tuotantoon. Jos jaksaa lukea noita pitkiä alkuaikojen runoja niin kannattaa..
 

Älä puhu minulle,
et halua ajatella minua.
Olen muistojesi ruumis,
olen aave,
joka pirujesi kanssa tanssii.

Et näe minua,
voit kuulla ulvontani,
kirkuessani sydämesi perään.
Kylmää kosketustani,
ei voi edes verrata tulesi lämpöön.

Missä olin kun kuolin?
Siinä sinun edessäsi,
kun kuulin huutosi,
joka petturin nimeä kirkui.

Selite: 
idea tuli aluksi englanniksi, mut huomasin että se toimiikin paremmin suomeksi.
Kategoria: 
 

Kommentit

toi oli oiva toi kysymys, missä olin kun kuolin.
hyvä.

Tunnetila tulee upeasti esiin tästä.

Ensimmäiseksi, suuret kiitokset kommentistasi. :)

Toiseksi, tämä on hieno. Jotenkin tästä tulee mieleen Nightwishin Feel for you -kappale, tosin se voi johtua siitä, että kuuntelin sitä viimeksi eilen ja se on siten muistuttelemassa itsestään. Mutta mutta, tämä on voimakas jo alusta asti, tässä on verrattain vähän sanoja, mutta sitäkin enemmän sanomaa. Varsinkin viimeinen säkeistö on upea.

"Olen muistojesi ruumis"
Aivan mielettömän hieno ja nerokas ilmaus.
Mie jään äimistelemään.
Runo kokonaisuudessaan erittäin toimiva, ja koskettavalla tavalla mielettömän hieno.

 

Käyttäjän kaikki runot