Olipa kerran poika, joka eli elämäänsä ilman huolia tulevasta. Koulu ei oikein maittanut, kun oli muuta tekemistä. Naisia pyöri ympärillä kuin kärpäsiä, katsos. Kalja maistui tuon tuostakin, kenties hiukan liikaakin.
Tupakka paloi tätä miettiessä. Oli kerran ollut kaksi tyttöä. Toinen oli brunetti, toinen milloin mitäkin. Toinen sinisilmäinen, toinen mustasukkainen. Poika piti molemmista, toista halulla jota sanoin ei pystynyt kuvailemaan, toista lapsenomaisella kiintymyksellä.
Toinen piti pojasta, toisesta ei koskaan voinut sanoa.
Nyt, kuukautta myöhemmin, poika ei enää tuntenut kumpaakaan. Pojan syy? Ehkäpä, mutta kuka tietää.
Sillä poika uskoo asiaan, että aidot tunteet eivät koskaan häviä.
Unelmoiko poika? Kyllä. Ja jatkaa etsien tyttöä joka myös unelmoi. Mutta jokainen kokemus muuttaa poikaa.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
