Me tutustuttiin silloin,
muistatsä sitä iltaa?
Me pidettiin vain hauskaa.
Pian me huomattiin et,
jotain tapahtu kun me luotettiin.
”Sinä ja minä,
ystäviä ikuisesti.
En halua että hylkäät mut
sen yhden virheen vuoksi.
Sä olet niin tärkeä.
Pystytkö luottaan?
Pystynhän luottaan?”
Me riideltiin jälleen.
Ei sen vaan pitänyt mennä näin.
Meillä piti olla hauskaa.
Pian me tunnettiin et,
jotain tapahtu kun me riideltiin.
”Sinä ja minä,
ystäviä ikuisesti.
En halua että hylkäät mut
sen yhden virheen vuoksi.
Sä olet niin tärkeä.
Pystytkö luottaan?
Pystynhän luottaan?”
Mä kerroin sulle salaisuuden.
Tiesin voivani luottaa.
Mä tiesin, että sä et hylkää.
Nyt me voidaan luottaa.
Pian me ymmärrettiin et,
paljon tapahtui, kun me uskottiin.
”Sinä ja minä,
ystäviä ikuisesti.
En halua että hylkäät mut
sen yhden virheen vuoksi.
Sä olet niin tärkeä.
Pystytkö luottaan?
Pystynhän luottaan?”
Pystyt luottaan.
Pystyn luottaan.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi