Miksi en voinut olla vain hiljaa?
Avasin sanaisen arkkuni,
ja päästin paha irti.
Sanani olivat kuin neuloja,
luotu piikittelemään,
aiheuttamaan pahaa mieltä.
Tahdoin satuttaa,
katkeruus minut siihen ajaa.
Aamulla, kun silmäni avaan,
tajuan mitä olen tehnyt.
Kadun, en oikeasti
halunnut loukata.
Poltin siltoja takanani
ja huomaan olevani saaressa.
Se saari on täynnä häpeää,
katkeruutta ja ahdistusta.
Niitä minä olen.
Selite:
Hitto. Miksi ei ihminen osaa pitää päätään kiinni? jos jotain positiivista eilisestä pitää hakea, sitä saa hakemalla hakea, on se että mulla on aika funkyn väriset kynnet :D
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Turhan usein tulee sanottua asioita joita ei tosissaan tarkoita.
Paha tapa tuo siltojen polttaminen
saaressa taidan olla itsekin..
Pidin tästä, vaikka tässä oli pientä tusina runon makua. Loppu oli loistavam, varsinkin:
"Poltin siltoja takanani
ja huomaan olevani saaressa."
Vahvaa itsetutkisekua on runosi, ruoskalla ruodit tekemisisäsi. Tunnet itsesi hyvin. Se on muutoksen alku jos vain itse haluaa...Upea runo aiheesta!
Joskus ei kerkeä ajatus hätään, kun oikein päästelee pahoja suustaan... Hei, kukaan meistä ei oo täyvellinen...Antenni ja pätkä maajohtoa (anteeksipyyntö) auttaa varmasti korjaamaan sillan takanasi. :)