et saisi minusta otetta, vaikka olisin sokea

Runoilija Kiyo

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 18.9.2005

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

juoksen, vaikken saisi, vaikka se sattuu kerta kerralta enemmän

olen myös tietoinen, että saatan pilata mahdollisuuteni enää kävellä
 

miten on mahdollista, että näet minut,

vaikka suljen silmäni?

ole niin kiltti ja pue päällesi
suutele, kosketa, tee mitä haluat

mutta yritä edes kerran nähdä
hermostuneen nauruni taakse

ole kiltti, äläkä riko minua
vaikka pyytäisinkin

tekisin sen kuitenkin vain sinun vuoksesi

enkä uskaltaisi itkeä sylissäsi

Selite: 
kuusikymmentäseitsemän haavaa sormenpäissä<br><br> eikä pelko pääse valumaan pois yhdestäkään niistä<br><br> ei, vaikka oranssi maali yrittäisi syövyttää sen irti
Kategoria: 
 

Kommentit

vau.

siis kertakaikkiaan vau.

vau,
tuplavau.

erittäin ahdistavaa ja kaunista tekstiä,
rakastuin tähän.
rivitys kohdallaan.

Tämä on niin kovin kaunis.

kaunista<3

Taitavaa tekstiä.
Ahdistava tunnelma, mutta sehän on vain positiivista. Että runosta välittyy tunnelma, siis.
Pidin tästä kovasti :)
Tulee mieleen muistoja jostain kauempaa.

 

Käyttäjän kaikki runot