Nimetön

Runoilija Sikiöasentoon

nainen
Julkaistu:
11
Liittynyt: 6.8.2005

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Olen eksynyt itseltäni, tuhat ja yksi kertaa ja se kertakin olisi ollut liikaa. Olen antanut humalaisten suudelmien, sanojen, lähentelyjen valehdella minulle tunteista, joita en itsekään enää löydä sisältäni, sillä minä olen aina tyhjempi kuin ne muut. Minulle on huudettu, etkö sinä huora ymmärrä, ettet ole minkään arvoinen ja minä olen vain hymähtänyt myöntävästi. Kiertynyt henkiselle kerälle ja suojapanssaroinut minuuteni niin hyvin, etten edes itse enää tiedä, kuka minä olen. Kuka minä olen ollut, kuka minusta tulee olemaan. Rehellisesti sanottuna en edes halua tietää. Minä olen tuntenut olemassaoloni vain kivun kautta, minä olen antanut repiä itseäni palasiksi kerta toisensa jälkeen, minä olen jopa kerjännyt sitä. Satuta vielä vähän lisää, sillä minä olen niin huono, että se on oikein minulle. Minä osaan saada ihmiset vihaamaan minua, se on ehkä ainoa asia, jossa voin sanoa olevani todella hyvä. Minä en osaa kulkea eteenpäin vaan käännyn aina takaisin niihin virheisiin, joita minun ei olisi alunperinkään pitänyt tehdä. Voin vain toistella minä sitä, minä tätä ja silti elämäni kiertää vain kehää, josta haluaisin hypätä pois.

Selite: 
Todennäköisesti tämä menee piiloon aika pian. Kirjoitettu liian nopeasti ja liian rehellisesti.
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot