kaunista valhetta

Runoilija RubyGloom

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 17.7.2005

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Pikkuinen sekava mielli vailla punaista lankaa. Kirjoittaminen ei paranna ahdistusta, mutta helpottaa oloa, tunteet eivät muutu kirjoittaessa, niitä vain pystyy käsittelemään paljon paremmin kun ne saa purettua sisältään
 

Se on vahvempaa kuin kallio, herkempää kuin perhonen,
raskaampaa kuin yksikään pettymys,
helpompaa kuin hengittäminen,
tuskallisempaa kuin sata hehkuvaa neulaa sydämessä
ja niin paljon kauniimpaa kuin aamu-usvan tanssi kasteisen nurmen yllä.

Rakkautta vain, toisimme kietoutuneina julistamme
Rakkautta ikuista, ja ikuisuuden lisäksi toista
Vartalomme kietoutuvat toisiimme kuin perhonen verkkoon
Verkkoon kudottuna kyynelistä ja valheista

Lupaukset murenevat aamun koittaessa,
eivät kestä paljastavaa valoa
Valheiden päälle kasataan kauniita sanoja
Kipeä totuus kierretään loukkaantumalla
Kuka toi sen käärmeen paratiisiimme?

Menneisyyden varjoista luurangot kuiskivat
Kipeitä sanoja kasvoille sylkevät
Yhä kiellän niiden äänet uudestaan
Minähän RAKASTAN sinua

Sokeasti heittäydyn luottamuksen mereen
Annan sinulle ruumiini, sieluni, voimani ja ylpeyteni
Mitä vain ikinä haluat kulta,
kunhan sinun on hyvä olla.
Joskus se satuttaa, mutta sehän vain vahvistaa?

Tein kaikkeni, annoin kaikkeni
Mieleni, sieluni, kotini, ruumiini ja rahani
Annoin kaiken aikani ja enemmän
Joka ikinen sydämeni lyönti lyö sinulle rakas

Toisinaan tajuan vihlovan totuuden
...Se ei koskaan riitä,
Ei, minä en koskaan riitä...

Ja tunnen halveksintasi syvällä sisässäni
...koskaan en voi tarpeeksi antaa
en onneasi taata...

Makaamme raukeina lakanoilla
Hämärässä asunnossa
Niin vähällä saa murheet unohtumaan
Niin helposti pyyhkiytyy pahat muistot

Näen kauniit kasvosi, kuulen hellän äänesi
Vannomassa rakkauttasi
Kuiskimassa tulevaisuudestamme
Kauniita valheita, silkkisissä kuorissa
Hetki vain, niin herkästi häipyy taas pois
Utuinen onni varjoihin pakenee

Taas uusia pyyntöjä, syyttäviä sanoja
Vain pelkkä kuori minua
Tahtosi toteutan
Muistelen aikaa ennen, rakkaus täytti joka solun
Uskoin kaikki valheesi
Yhteisestä ikuisuudesta, ja monesta uudesta
Luotin koko sielullani, jokaisella solullani
Ensin sanoin säännöt pelille
Luulin olevani vahvoilla
Pian kuitenkin huomasin
Sääntö säännöltä heikkenin

Pian ne kaikki hautasin
Kauniilla sanoilla verhosin

Selite: 
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot