"Tulet mun uniin, silmäni kun öisin suljen.
Uudelleen ja uudelleen.
Päivä päivältä, enemmän ja enemmän, syleilyäs kaipaan.
Yksinäisyys minut vangitsee.
Huumeen lailla minuun vaikutat, huumasit hymylläsi. Silloin joskus..
Vain kerrasta koukkuun jäin, ja siinä rimpuilen, ongessasi. Vieläkin.
Saitko mitä halusit?
Tuska viiltää rintalastani kappaleiksi!
Kun tajuan. Et tule enää luokseni.
Hajoan tomuksi.
Hymysi sulatti sydämeni laulamaan.
Silloin joskus.
Vaan nyt se kyynelehtimään jää.
Janoinen on matkaaja tää, suola vain
kun kielelle jää.
Pysähtyäkö ajattelemaan, merivirta että veisi mukanaan!
Taaksepäin katsoessani.
Elämäni soljuu ylitseni.
Turhaa on miksi?, turhaa milloin? Kaikki maailman ajat yhdessä, eivät janoani hillitse.
Olisitko vielä, mik' hiljaa oisin niellyt kaiken?
Mietin vainen.
Nyt vaikenen."
4.4.2013 (Klo: 22.56)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi