Todellisuudesta irtaantuminen
olen väsynyt kamppailemaan itseni kanssa
Jokin alkukantainen voima pakottaa minut polvilleni
ehkä joskus aika on vielä puolellani
Valokuva joka tuli vainoamaan minua
poltan kynttilän ja katson miten se palaa loppuun
kaiken tämän ajan jälkeen, yhä kaipaan sinua
Minä haluan nähdä miltä silmäsi näyttävät surullisina
toivon vain ettet pidä minua yhtään hulluna
sillä en ole aina samanlainen
ja minun silmäni ovat heikot ja väsyneet
Hukutin sut mun sanoihin
joita mietin aina liikaa
Aloin vihaamaan junia
joissa ei ole minulle paikkaa
niissä on vain sinun katseesi ja katkeria muistoja
Elän tämän miekan kanssa
eikä kukaan pysy muuttumattomana
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sanat ja tilanteet sinkoilee sinne tänne..mutta sanoma on selvä.Hieno runo!
Älyttömän hieno runo. Yllättäviä rinnastuksia!
"Minä haluan nähdä miltä silmäsi näyttävät surullisina"
^ upea kohta runossa!Kirjoitat todella hienosti ja melankolisesti.Tykkäsin :)
Kaunis runo, mistä välittyy voimakkaasti ja hienosti tunteet. Hyvin kirjoitat.