On auringon alla, maa rakastavaisten,
Tuo Tellus nimeltään.
Siel rakkaus miehen ja naisen välillä tuttua on.
Mies se unelmoi rakkaudest, nainen sitä unelmaa täyttää…
Nainen tuo miehen toinen puolikas, nautinnon osapuoli jakaa miehelleen rakkautta,
Tuota tunnetta ihanaa.
Rakastavaiset alla auringon makaavat, säteitä keräten iholle vaalean.
Mies auringossa lepäilee, silmät ummessa, nauttien unelmastaan,
Tuosta puhtaasta neitsyiden neitsyydestä, vaalean maitoruskean väriset etelän kielletystä unelmasta,
Johon koskea ei saa, mut unelmoida voi.
Nainen unelmoi voivansa tuottaa nautinnon ihmeellisen, rakkaalle miehelle,
Tietämättä, et miehen unelmat liitävät kaukana maan pinnalta.
Mies herää, huomaa kasvot rakkaan, mut untaan ei koskaan, unhoittaa voi.
Nainen miehensä vieres viettelee, saaden miehen himoon kovaan nousuun.
Sisälle nuo kaks rakastavaista menevät,
Ja unelmat taakse jää, kunnes aika koittaa ja etelän hedelmä esiintyy uudestaan miehen unelmissa.
Taakseen katsomatta nainen sisälle läksi, eikä huomaa kuinka mies taivaal katsoo ja pudistaa päätään,
Luullen unen olevan vain pelkkää fantasiaa…mut yllättyneenä huomaa kuvan muistojen palaavan unelmiin,
Tuon ensimmäisen kielletyn hedelmän, etelän neidon…
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
sulla on todella hyviä runoja=) suosikkein menee tämäkin =)