Jäiset kyyneleet

Jäiset kyyneleet,
ne tuskaa aiheuttaa sydämeen, surun täyttämään sieluun.
Kyyneleet ne sydämen murskaa,
ei onnen kyynelet niitä kokoon saa, vaik kuin ne sitä tahtois auttaa...
Kyyneleet sinä rakkain aiheutit, pettämäl mut kaverin kanssa, vaik vain humalassa.
Mua et, silloin ajatellut, vaan humalas sänkyyn vieraaseen hyppäsit.
Ma en unohtaa voi, päivää milloin kuulin kyläl sun mua pettäneen.
Luulen et sä et voi unohtaa kasvojani,
viimeisenä iltana, jolloin sanoit tiemme eroavan.
Kyyneleet ne valuivat sielustain, mut välitit et.
Vaan läksit pois taakse katsomatta, käveleen kohti tuntematonta.
Ite läksin kotiin jäätyneet kyyneleet mukana,
yrittäen unohtaa sun hymysi ja kaiken susta.
Poissa mielestäni olit kun en sua enään kohdannut silmäst silmään...vaan kuulin et takas Espanjaan palasit, sydän murskaantuneena.
Murskaantuneena sydän on kuin salamat sykkis sielus ja iskis tikarin rintaan.
Ehkä joskus voin sulle rakkain antaa anteeks, et humalas mua petit.