Koulun päättäjäiset

On taas aika tullut laulaa,
tuo Suvivirsi kaunoinen.
Tuo laulu, joka ihmismieliin tuo jo suven tuoksut,
tuo ilojen ja joskin myös haikeuksien laulu.
On taas aika koulujen päättyä,
oi kuin tunnen kesän jo alkaaneen päästessä taas kuukausiksi kesälaitumille.
Ilon ja haikeuden unhoittaa voi, sil riemu raikaa nyt oppilaiden kesken ja huolet ei enää paina nuorten harteita, ja he iloitsevat kesän saapuneen ja lomiensa alkaneen.
Aika kohti uusia aikoja kohti on juuri alkanut.
Samalla joillekin koulun päättyminen on matka kohti salaperäistä aikuisuutta,
joillekin taas matka uuteen aikaan.
Aikaan mistä kukaan ei osaa sanoa, mitä salaisuuksia ne ihmismielen haltijalle avaavat.
Salaisuuksia joihin vain harvat ja valitut kiinni pääsevät.