Tavallaan olen helpottunut siitä,
että viimein uskalsin irroittaa,
pudota vain,
luovuttaa.
Ei tarvitse enää räpiköidä,
tehdä itsestään pelle
nousta pintaan,
hengittää.
Voin vain maata liikkumatta,
upota,
antaa virran painaa minut litteäksi pohjaa vasten,
lyödä pääni kiveen.
Selite:
Puhelimesta, viikko sitten kirjoitettu.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi