Istun puiden katveessa ja itken.
Tiedän, että väistämätön tapahtuu.
Tänä yönä kuolema koskettaa maailmaani.
Tunnen sen painon sydämmessäni.
Jokin hipaisee poskeani.
Tänä yönä taivas on meitä lähellä.
Kynttilät menettävät liekkinsä.
Tänä yönä kasvit hiiltyvät mustiksi.
Kaikki palaa tuhkaksi.
Kuin myrskyisät pilvet yötaivaalla.
Tuuli kuljettaa viestiä.
Elämä, ilot, surut.
Jokainen ystävä.
Pian poissa.
Tänä yönä taivas on meitä lähellä.
Kynttilät menettävät liekkinsä.
Tänä yönä kasvit hiiltyvät mustiksi.
Kaikki palaa tuhkaksi.
Kaikki elämä pysähtyy.
Kuulen vain sydämmeni lyönnit hiljaisuudessa.
Sitten, tyhjyys.
Kalmankosketus.
Pelastus.
Selite:
Sillon kun ei oo kirjottanu pitkään aikaan, on niin paljon ajatuksia ja ideoita, ettei niitä meinää saada koottua. Huomaa varmaan jäljestä.. ^^'
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
