Kun en uskalla avautua.

Runoilija Santtuliini

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 16.2.2005

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Siinä on niin hyvä olla.
Kun en ole siinä, kaipaan sinne.
Sinun viereesi.
Olet ensimmäinen.
Minun ensimmäinen josta voisi tulla jotain. Oikeasti.

Mutta tottakai silloin kaikki pelkoni, ahdistukseni ja kaikki sisäiset muurini estää minua etenemästä.
En uskalla kertoa tunteitani.
En uskalla edes enää koskea.
En uskalla avautua sinulle.
Pelkään, että minuun sattuu vielä.

Selite: 
Ja nyt on jo liian myöhäistä.
Kategoria: 
 

Kommentit

Teoksesi oli koskettava, sillä tiedän tämän samaisen ahdistavan pelon tunteen katsoessani erästä ihmistä silmiin. Pelko ja sieluni polte jäädyttävät minut paikoilleen. Upea, tunteikas runo!

Teoksesi oli koskettava, sillä tiedän tämän samaisen ahdistavan pelon tunteen katsoessani erästä ihmistä silmiin. Pelko ja sieluni polte jäädyttävät minut paikoilleen. Upea, tunteikas runo!

 

Käyttäjän kaikki runot