Syvä hiljaisuus välillämme,
kyyneleet silmissäni.
Jälleen kerran sama tilanne.
Miksi en osaa hillitä itseäni?
Onko niin vaikeaa
oppia hyväksymään
toisen ihmisen tavat?
Ainakin on vaikeaa pyytää anteeksi.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| ~angelica~ | Mustasukkainen piru | 2.1.2010 | 1 | Runo |
| ~angelica~ | Nimetön | 3.12.2009 | 0 | Runo |
| ~angelica~ | Nimetön | 16.7.2009 | 6 | Runo |
| ~angelica~ | Elämän ihme | 31.10.2008 | 0 | Runo |
| ~angelica~ | Why do we always fight? | 31.10.2008 | 2 | Runo |
| ~angelica~ | Elämän ihme | 12.9.2008 | 0 | Runo |
| ~angelica~ | Nimetön | 24.8.2008 | 0 | Runo |
| ~angelica~ | Tuska | 21.4.2008 | 2 | Runo |
| ~angelica~ | Itsemurhakirjeitä | 21.4.2008 | 4 | Runo |
| ~angelica~ | Nimetön | 17.4.2008 | 0 | Runo |
Kommentit
Koskettavaa. Voi kun se olis helppoa joskus myöntää omat erheensä. Jokainen on joskus tämän saman tilanteen edessä ollut. kun sanat vain loppuvat. Jää vain se kirottu hiljaisuus. pidin runosi uskalluksesta kerto miltä sydämessä tuntuu kun viiltävä kylmyys hakee sydämen viimeisiä sanoja. Toit runollasi paljoan ajattelemista runosi puhuttelee moinia ihmisiä. hieno runo koskettavuudellaan.
Tästä pidin :) Realistinen!