miinus kaksikymmentäkaksi

Runoilija kapinen susi

nainen
Julkaistu:
9
Liittynyt: 2.1.2005
Viimeksi paikalla: 7.12.2019 14:13

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Nukkumattomat viisarinväreet,
avokämmenillä pitkin poskia
Yön laulut läpeensä pintanaarmuin
nyrkkiinsä puree, rystysensä ruvelle

Riuhtoo lehdet seiniltä
kääntää horisonttiin
Se on kaunis, viimein valmistettu

Ennemmin suutelen tuhannet kylmät kivijalat,
kourin ruskean loskan kynnenaluset sepeliä varistaen,
kannan kotiin ja purnukoin,
kirjoitan ”tämä vuosi”,
kellariin kannan

Sinulla ei ole tähän mitään sanavaltaa,
sinulle en enää nilkkojani ojenna

Ja verhoissa kahisee miinus kaksikymmentäkaksi,
räpäyttää kirkkaita silmiään, ujosti hymyilee
Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Olipa se karu. Mutta karu on usein kovin nättiä. Tykkäsin etenkin keskivaiheista, mutta muutenkin tasapainoisen hieno runo.

Väkevää tekstiä..hyvä runo 😊

Kaiken kaikkiaan vahvaa kerrontaa, ja parani vain loppua kohti! Tykkään (edelleen) kovasti tyylistäsi :)

 

Käyttäjän kaikki runot